Moni varmasti miettii, että mitä helvettiä joku teiniäiti Tampereelta voisi mitää mistään minulle kertoo mitä en jo tietäisi? Mistä se noin nuorena muka voi tietää? Yrittääkö se jotenki päteä ja olla jotenkin tärkeä olevinaan? Vastaus tähä on yksinkertanen, en – en tosiaan yritä päteä enkä usko olevani kellekkään elintärkeä, paitsi omalle tyttärelleni. Olen nuori toki joo, enkä ole tullut kellekkään sinänsä kertomaan mitään tai opettamaan, mutta oon kokenu ja nähny elämässäni kaikenlaista, mistä monikaan parikymppinen ei edes voisi kuvitella. ”Nuori muttei suinkaan tyhmä” sanoi eräskin vanhempi mies ketä halusi jutella minun kanssani elämästä. Haluan ehkä enempikin selvitellä ehkä omaa päätäni, kertoa mielipiteitäni ja kuulla muidenkin mielipiteitä asioiden suhteen. Nimestä sen verran, että kyllä – inspiraationa on sarja ”Sex and the City”. Sen en usko olevani kenellekkään epäselvä. Ja en keksinyt mitään ketterämpää tai näsäviisaampaa nimeä blogille, mutten usko sen olevankaan kovin tärkeää tai olennaista. Sisältöhän se tärkein on, right? En istu toimistossa missään jakkupuvussa googlettaen mietteitä – ne ovat ihan omiani ja istun tälläkin hetkellä villasukat pölyttämässä pöydällä, läppäri sylissä vetäen mansikkarahkaa ja vasta keitettyä kahvia. Olen siis ihan tavallinen ihminen muitten seassa asioideni kanssa.
Saatan kyllä kirjoittaa asioita mitä olen ystäväni tai kaverini kanssa päivällä pohtinut, tai mikä häiritsee omassa elämässä, mietityttää lastani, olen lukenut jostain lehdestä tai kuullut bussissa tuntemattomilta. Sitä ei ikinä tiedä..